Yhden erän hyvä vire harvemmin riittää koko ottelun voittoon, eikä niin käynyt Espoon illassakaan. Ensimmäisen erän LASB taisteli hyvin, mutta loppupeli oli laskusuuntainen, ja numerot taululle merkattiin 8-1 Indiansin hyväksi.
Avauserä oli lasbilaisittain lupaava. Peli oli tasaista, molemmat joukkueet saivat maalipaikkoja, vaikka ote hieman Indiansilla olikin. Etenkin kotijoukkueen ykköskenttä Aaro Astalan ja Valtteri Kainulaisen johdolla oli vaikea pideltävä. Kainulainen vastasikin joukkueensa avausmaalista 15 minuutin pelin jälkeen. LASB sai vielä erän loppusekunneilla kaivatun tasoitusmaalin, kun Daniel Megyaszai onnistui ohittamaan Juuso Jokisalon Indiansin maalilla.
– Ekan erän alun pari ekaa minuuttia Indians tuli kovaa päälle ja me taisteltiin se paine siitä pois ilman osumia. Sen jälkeen nousujohteinen erä kaikin puolin ja ihan järkeviä asioita näkyi pallollisessakin pelissä. Riittävä määrä oli paikkojakin, mistä olisi voinut tehdä maalin tai pari. Oli kiva nähdä ihan räkämaalikin meiltä, niitä ei olla montaa tällä kaudella saatu, LASB-valmentaja Henri Vilén sanoo.
Toinen erä oli enemmän kotijoukkueen hallintaa. LASB oli pidempiä ja pidempiä jaksoja paineessa omalla alueella, ja Indians pystyi hyödyntämään kaksi maalipaikoistaan. Asialla olivat Jasper Auvinen maalin takaa kiepautuksellaan ja Kainulainen uudemman kerran terävällä vedolla.
– Toiseen erään vastustaja paransi ja meillä energiatasot laski aavistuksen. Kakkoserä oli vaikea meille, vaikka ei mitää huippuvaarallisia paikkoja annettukaan. Aika indiansmainen erä kokonaisuudessaan, paljon hierottiin pallolla alhaalla eikä missään tapahtunut oikein mitään. Heidän ykköskenttänsä oli tosi vahva, kuten se yleensäkin on. Suurimman osan heidän maaleistaan se teki, Vilén jatkaa.
Kolmanteen erään tultiin kovalla tahdolla, mutta se ei kauaa alkua pidempään riittänyt. Ennen viidettä minuuttia peli oli 4-1, viimeiselle kympille tultaessa 6-1. Vieraiden selkäranka notkahti ja loppunumerot 8-1 olivat enää kosmetiikkaa.
– Kolmanteen erään piti lähteä sillä idealla, että tehdään yksi maali ja ollaan puolivälissä maalin päässä ja ratkotaan viimeisellä kympillä peliä. Ei tarvinnut ratkoa. Fakta on se, että seitsemän miestä oli avauskokoonpanosta poissa ja se näkyy kaikessa tekemisessä. Ei se saisi näkyä, mutta ei se kenenkää mielialaakaan nosta. Vastustaja oli selkeästi parempi ja me huonompia.
– Pari maalia ekaan kymppiin annettiin vastustajalle eikä itse tehty yhtään. Siinä ohuella selkärangalla oli liikaa painoa ja siihen se katkesi. Pari kertaa käytiin sen jälkeen antamassa korkealla painetta ja pari kertaa soi omissa, sitten se oli ilta taputeltu. Ajateltiin sitten vielä kuudella viittä vastaan -peliä treenata, mutta ei päästy edes syvään asti ennen kuin soi omissa, Vilén avaa kolmannen erän syöksyn syitä.
Seuraavaan koitokseen on aikaa vain vähän, kun jo lauantaina kello 17 Lahteen saapuu Happee. Lyhyeen aikaan jää paljon, paljon parannettavaa.
– Pallohuolellisuudessa on petrattavaa. Ekassa erässä oli hyviä juttuja, niitä pitää ottaa sieltä mukaan maksimaalinen määrä. Isoimpana juttuna jalkatempoa pitää saada enemmän, energiat oli korkeimmillaan ekassa erässä ja silloin taisteltiin voitosta. Se ei nyt riittänyt 20 minuuttia pidempään. Tarvitaan täydellinen 60-minuuttinen, että taistellaan yhdestäkään pisteestä, ja niitä iltoja on nyt liian harvoin. Vähän kaikkea tarvitsee parantaa, terävyyttä kaikkeen tekemiseen niin sieltä se ehjempi peli tule, Vilén summaa.
LASB – Happee lauantaina 13.11. klo 17 alkaen Lahti Energia -areenalla
Kuva: Juha Käenmäki.