Lempäälän ilta oli pitkä ja synkkä. Classic oli kuskin paikalla alusta loppuun, mistä loppulukemat 10-3 kielivät karua kieltään.
Isäntäjoukkue Classic otti komennon ottelusta heti alusta alkaen. Se pakotti LASBin jatkuvasti puolustuskannalle omalle alueelle ja Santtu Pohjonen joutui venymään huipputorjuntoihin useaan kertaan. Yli puolet erästä se riitti, mutta toisella kympillä alkoi maaleja ropista omiin niin, että erän loppuun mennessä taululla oli 0-4 -tappiolukemat.
– Classic pääsi kääntämään peliä useaan otteeseen, mikä ei kuulunut meidän sotasuunnitelmaan. Lasketiin sen varaan, että he eivät pääsisi kääntämään ja saataisiin pidettyä oma pakka pienenä omassa päässä. Ne käännöt meidät tappoi sitten. Organisoiduilla hyökkäyksillä he eivät montaa malia tehneet. Olisi varmaan ilman niitäkin voittaneet, mutta vähän tiukemmin. Ei vaan riittänyt tänään, Tino Nivala manaa pelin jälkeen.
Toinen erä toi jo hieman toivoa, kun taululle saatiin pari kavennusmaalia Niko Einiön ja Lauri Palvailan tekeminä, mutta Classic teki puolestaan kolme Pohjosen taakse. Paikkoja saatiin luotua jokunen, mutta vähissä ne olivat. Tekemistä leimasi jatkuva kiire ja pallo poltti lavassa.
Kolmas erä jatkoi samaa kaavaa. Hippaakaan ei tahdottu omassa päädyssä saada ja kiire oli jatkuva. Classic painoi taululle vielä kolme maalia ja pääsivät kaksinumeroisiin, LASBille pientä lohtua toi Joni Puolakan sivallus.
– Selvähän se oli ennen peliä, että lähdetään puolustamaan mahdollisimman alhaalta ja pitämään vastustajan maalimäärää mahdollisimman pienenä, tyylipisteitä ei lähdetty keräämään. Ei vaan ihan onnistuttu, Nivala summaa.
Tämäkin peli on jätettävä taakse nopeasti, kun lauantaina pelataan jälleen kotona. Tuolloin vastaan asettuu kolme peliä ilman voittoja pelannut TPS. Palautuminen käyntiin ja katseet tuota iltaa kohti.
Kuva: Esa Takalo.
